Noormarkkulaissyntyisen taitelijan Elin Danielson-Gambogin syntymästä tuli viime viikon perjantaina kuluneeksi 160 vuotta. Häntä ja hänen taidettaan juhlistettiin sunnuntaina Noormarkussa Svenssilän talossa, jossa myös taiteilija on aikoinaan asunut.
Danielson-Gambogin elämä ja sen käänteet kiehtovat nykypäivänä niin taidealan ihmisiä kuin myös nooramrkkulaisia. Moni heistä olikin kuuntelemassa taidehistorijoistia Salla Leponiemen kerrontaa Elinin elämästä. Leponiemi julkaisi viime keväänä aiheesta kirjan, jonka nimi on Niin kauan kuin tunnen eläväni – Elin Danielson-Gambogi.
Leponiemi kertoo ihastuneensa Elinin töihin jo teini-iässä.
– Se puhuttelevuus, Elinin töissä on jotakin, mikä jää viipyilemään mieleen. Tunnelma on teoksissa on hieno ja väreilevä, kirjailija kuvaa.
Leponiemi kirjoitti kirjaa Firenzessä, jossa hän asuu.
– Olin kirjaa kirjoittaessa Suomesta hankitun materiaalin varassa, sillä pandemia-aikaan koko Italia oli kiinni. Onneksi olin ehtinyt koluta arkistoja, hän toteaa.
Leponiemi kuvaa Elin Danielson-Gambogia rohkeaksi naiseksi, joka ei välittänyt aikansa roolimalleista ja kuvasi töissään sen ajan arkielämää.
– Hän oli taitava ja rehellinen sekä reipas luonteeltaan. Taiteilijana hän oli taitava ja pystyi töissään herättämään vastakaikua katsojassa. Hän oli myös erittäin tuottelias taitelija. Hänen elämänsä oli kuin elokuvan draaman kaari. Hän oli uskomaton taistelija ja maalasi rehellisesti ja sydämellään, Leponiemi tiivistää.
Lue lisää Uutisluotsista 9. syyskuuta.