Jätevesiasiat ovat olleet Pomarkussa tapetilla jo jonkin aikaa. Yli kahden ja puolen vuoden ajan on mietitty, mikä olisi paras ratkaisu jäteveden puhdistamiseksi, kun oma puhdistamo alkaa vedellä viimeisiään. Teknisen lautakunnan, kunnanhallituksen ja -valtuuston listoilla asiaa on käsitelty useasti. Siirtoviemäri Noormarkkuun vai oman puhdistamon kunnostus? Pomarkun kunnanvaltuusto ei joulukuisessa kokouksessaan hyväksynyt kunnan talousarvion investointisuunnitelmaa ensi vuodelle, sillä se halusi vielä lisäselvityksiä siirtoviemärin rakentamisesta tai oman jätevesipuhdistamon peruskorjauksesta.
Tänään torstaina järjestetään valtuuston iltakoulu, jossa valtuutetut saavat lisäselvitystä asiaan, jotta asiasta voitaisiin vihdoin tehdä päätöksiä. Iltakoulussa valtuutetut saavat entistä tarkemmat laskelmat siitä, miten eri vaihtoehdot vaikuttavat jätevesiviemäriverkoston käyttäjien maksuihin ja myös tarkemmat laskelmat siitä, mitkä vaihtoehtojen kustannukset olisivat. Tähän asti on arvioitu, että oman puhdistamon saneeraus maksaisi noin 1,2 miljoonaa euroa ja siirtoviemäri hinnaksi tulisi 1,5 miljoonaa euroa.
Iltakoulussa valtuutettujen kysymyksiin ovat vastaamassa Sweco oy:n suunnitelman laatineet konsultit, tekninen johtaja ja kunnanjohtaja.
Nykyisin Pomarkun jäteviemäriverkostoon tuleva jätevesi puhdistetaan omassa puhdistamossa. Prosessin jälkeen vesi palautuu kiertoon eli se lasketaan jokeen. Puhdistetusta jätevedestä syntyy lietettä, joka nykyisin kuljetetaan Pomarkusta Luotsinmäeen keskuspuhdistamoon, jossa se linkokuivataan ja jatkosijoitetaan maanparannusaineeksi.
Siirtoviemärillä Pomarkusta Noormarkkuun jätevesi kulkisi valtatien varteen rakennettua putkea pitkin Porin Luotsinmäelle puhdistusprosessiin.
Alalla suuntaus on ollut yhä pidempien putkien rakentaminen isoille keskuspuhdistamolle, jotka pystyvät toimimaan pienempiä puhdistamoita tehokkaammin niin taloudellisesti kuin tuotannollisesti. Luotsinmäellä, jonne Pomarkun jätevedet kulkeutuisivat siirtoviemäriä pitkin, lääkejäämiä tai mikromuovia ei vielä puhdisteta, sillä siihen olevaa tekniikkaa ei ole vielä olemassa. Nykyisen käsittelyn jälkeen puhdistettuun jäteveteen jää yhä mikromuovipartikkeleita, jotka ovat peräisin muun muassa hammastahnasta tai vaatteista olevia synteettisiä kuituja. Jyväskylän yliopistossa aiheesta on tehty tutkimusta ja Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n kanssa Nenänniemen puhdistamolla tehdyssä tutkimuksessa kiekkosuodatinkäsittelystä on saatu hyviä tuloksia. Milloin tällaista vaaditaan jätevesien käsittelyltä, jos tekniikka on jo käytännössä olemassa?