Lavian Karhijärveä hoidetaan nuottaamalla. Vuosia jatkunut hoitokalastus on osoittautunut toimivaksi, sillä veden laatu on parantunut ja arvokalojen koko on kasvanut.
Satakunnan kolmanneksi suurimman järven ongelmia ovat erityisesti särkien parveutuminen sekä eräänlainen rihmalevä, jota ei paljaalla silmällä edes havaitse.
– Kun lämpötila syksyllä laskee alle 10 asteen, nostaa isokierto ravinteita pintaan. Tämä saa aikaan rihmamaista levää, jota on todella runsaasti, vaikka vesi näyttää täysin kirkkaalta.
– Kun sitten vetää haavilla vedenpintaa, niin siihen tarttuu selvästi levää ja sitä jää ikävästi myös verkkoihin, kertovat Vesa Löfström ja Lauri Reichardt, jotka molemmat kuuluvat Karhijärven Parhaaksi ry:hyn. Reichardt toimii tällä hetkellä yhdistyksen puheenjohtajana.
Ensimmäisiä hoitokalastuksia Karhijärvellä on tehty jo vuonna 1986. Niitä organisoi Lavian kunta.
– Kun Lavia liitettiin Poriin vuonna 2015 silloinen kunnanjohtaja perusti Karhijärven Parhaaksi ry:n, joka peri kunnalta hoitokalastuksen organisoinnin ja järvestä huolehtimisen. Tätä tehtävää me vaalimme edelleen.
– Hoitokalastusta suoritetaan Varsinais-Suomen Ely-keskuksen tuella. Tuki on 50 prosenttia ja lopuista kuluista vastaa yhdistys, joka tekee talkootyötunteja ja saa tuloja jäsenmaksuista ja lahjoituksista, Vesa Löfström selvittää.
– Nuottaus on vuosien saatossa tehostunut ja nuottaussaaliit kasvaneet. Suurin nuottaussaalis on ollut vuonna 2014, jolloin järvestä poistettiin 100 000 kiloa roskakalaa kuukauden aikana, jatkaa Arto Hautala, joka vastaa Karhijärven nuottauksesta yhdessä Eemeli Koiviston kanssa.
Miehet vetävät noin 300 metriä pitkää ja kuusi metriä korkeaa nuottaa. Kalaparvia etsitään kaikuluotaimella ja keskimääräiset vedot ovat noin 200 metriä.
Lue lisää Uutisluotsista 7. lokakuuta.