Maa­rit Kaut­to

NOOR­MARK­KU

Noor­mar­kun Klu­bil­la on tä­nään tors­tai­na 5. lo­ka­kuu­ta kel­lo 18 mah­dol­li­suus mat­kus­taa Ak­se­li Gal­len-Kal­le­lan ja­lan­jäl­jis­sä Kar­ja­laan ja kuul­la kuin­ka tämä vuon­na 1890 to­teu­tet­tu ke­säi­nen hää­mat­ka vai­kut­ti tun­ne­tun tai­tei­li­jan il­mai­suun. Noor­mar­kun Kar­ja­la Seu­ran jär­jes­tä­mäl­le lu­en­nol­le on kai­kil­la kiin­nos­tu­neil­la va­paa pää­sy. Ak­se­li Gal­len-Kal­le­lan Kar­ja­las­ta lu­en­noi Po­rin tai­de­mu­se­on in­ten­dent­ti An­ni Sais­to.

Ak­se­li Gal­len-Kal­le­la avi­oi­tui ke­säl­lä 1890 Mary He­le­na Slöö­rin kans­sa. Tuo­re avi­o­pa­ri teki hää­mat­kan Kuh­moon ja Vie­nan Kar­ja­laan. Mu­kaan mat­kal­le läh­ti myös ruot­sa­lai­nen krei­vi ja tai­tei­li­ja Lou­is Spar­re. Elet­tiin ”Nuo­ren Suo­men”, ka­re­li­a­nis­min ja ka­le­va­lais-kar­ja­lai­sen ro­man­tii­kan al­ku­ai­kaa.

An­ni Sais­ton mu­kaan pal­jon huo­mi­o­ta he­rät­tä­nyt hää­mat­ka oi­ke­as­taan käyn­nis­ti suo­ma­lais­ten ku­va­tai­tei­li­joi­den jou­kos­sa kar­ja­la­buu­min ja hou­kut­te­li mo­nia mui­ta­kin tai­tei­li­joi­ta tu­tus­tu­maan tuo­hon maa­il­maan.

– Gal­len-Kal­le­lan hää­mat­kan ete­ne­mi­ses­tä uu­ti­soi­tiin run­saas­ti sa­no­ma­leh­dis­sä. Muu­toin­kin tuos­ta mat­kas­ta on säi­ly­nyt pal­jon kai­ken­lais­ta ajan­ku­vaa.

– On ole­mas­sa päi­vä­kir­ja­mer­kin­tö­jä ja kir­jei­tä. Ak­se­li Gal­len-Kal­le­la ja Spar­re te­ki­vät run­saas­ti pii­rus­tuk­sia ja Ak­se­li myös maa­lauk­sia tal­len­ta­en nä­ke­mään­sä. Mat­kas­ta on teh­ty pal­jon sekä van­hem­paa et­tä uu­dem­paa tut­ki­mus­ta. Kaik­kia näi­tä läh­tei­tä hyö­dyn­nän lu­en­nos­sa­ni, An­ni Sais­to ker­too.

Lu­en­non alus­sa kat­sel­laan van­ho­ja va­lo­ku­via, jot­ka ker­to­vat elä­mäs­tä sekä Suo­men puo­len et­tä Vie­nan Kar­ja­las­sa.

– Näin saam­me kä­si­tyk­sen sii­tä, min­kä­lai­ses­sa maa­il­mas­sa Gal­len-Kal­le­la vai­moi­neen vie­rai­li. Eten­kin Vie­nan Kar­ja­la oli vai­ke­as­ti ta­voi­tet­ta­vaa erä­maa­ta, jos­ta ei ol­lut ole­mas­sa tark­ko­ja kart­to­ja ja jon­ne ei kul­ke­nut maan­tei­tä. Alu­eel­la va­el­let­tiin rep­pu se­läs­sä pai­kal­li­sen, rei­tit tun­te­van op­paan opas­tuk­sel­la.

Kar­ja­lan mat­kan jäl­keen Ak­se­li Gal­len-Kal­le­lan tai­tees­sa al­koi uu­si sym­bo­lis­min vai­he.

– Sii­hen saak­ka Ak­se­lin tai­de oli enem­män­kin to­del­li­suut­ta jäl­jen­tä­vää ja re­a­lis­tis­ta. Hää­mat­kan jäl­keen hän ei enää pyr­ki­nyt niin tark­kaan to­del­li­suu­den jäl­jit­te­lyyn, vaan ha­lu­si pi­kem­min­kin ku­va­ta Ka­le­va­lan hen­keä, ide­aa ja mys­tiik­kaa, eli sitä toi­sen­lais­ta puol­ta kan­san­pe­rin­tees­täm­me.

Sais­ton mu­kaan kiin­nos­ta­vaa on, et­tä Lou­is Spar­re pa­la­si Kar­ja­laan myö­hem­min­kin, mut­ta Gal­len-Kal­le­la ei enää kos­kaan.

– Eh­kä hän koki, et­tä sai tuol­la ret­kel­lä am­men­taa tar­peek­si ta­ri­noi­ta ja mys­tiik­kaa. Toi­saal­ta oli il­mei­ses­ti myös niin, et­tä Gal­len-Kal­le­lan mie­les­tä ka­le­va­lai­nen kult­tuu­ri oli al­ka­nut jo hil­jal­leen hä­vi­tä kris­ti­nus­kon tu­le­mi­sen myö­tä. Esi­mer­kik­si ka­le­va­lai­nen ru­non­lau­lan­ta oli kiel­let­ty, kos­ka sitä pi­det­tiin vää­rä­us­koi­se­na. Voi­si eh­kä sa­noa, et­tä Ak­se­lin hää­mat­ka saat­toi ol­la vii­mei­siä ai­ko­ja tu­tus­tua ai­toon Kar­ja­laan.

Sais­ton mie­les­tä kiin­nos­ta­vaa on myös se, mi­ten vas­ta­vi­hit­ty Mary-puo­li­so oli se hen­ki­lö, jon­ka kaut­ta Ak­se­li suo­dat­ti kai­ken hää­mat­kal­laan nä­ke­män­sä.

–Tämä on kiin­nos­ta­vaa, kos­ka Spar­re piir­si pai­kal­li­sia nai­sia ja hei­dän asu­jaan, mut­ta Ak­se­li ha­lu­si mal­lik­seen oman vai­mon­sa. Mary pu­keu­tui esi­mer­kik­si kar­ja­lai­seen pe­rin­ne­a­suun ja po­see­ra­si mal­li­na Ai­no-trip­tyy­kin uu­dem­paan, 1891 val­mis­tu­nee­seen ver­si­oon. Puo­li­so oli Ak­se­lil­le hy­vin tär­keä. Eh­kä tämä ker­too myös sii­tä, et­tä my­to­lo­gi­nen ulot­tu­vuus oli tuol­loin Ak­se­lil­le mer­ki­tyk­sel­li­sem­pää kuin täy­del­li­sen to­del­li­suu­den ta­voit­te­lu, An­ni Sais­to poh­tii.

Tie­sit­kö?

Ak­se­li Gal­len-Kal­le­la syn­tyi Po­ris­sa 26.4.1865.

Po­ris­sa on kak­si Ak­se­li Gal­len-Kal­le­laan liit­ty­vää muis­to­merk­kiä. Toi­nen on Gal­len-Kal­le­lan nä­köis­pat­sas Poh­jois­puis­tos­sa ja toi­nen on Tai­teen tam­mi -muis­to­merk­ki Kes­ku­sau­ki­ol­la.

Mo­lem­mat muis­to­mer­kit on suun­ni­tel­tu Po­rin kau­pun­gin jär­jes­tä­mään ylei­seen veis­tos­kil­pai­luun, jon­ka tar­koi­tuk­se­na oli ai­kaan­saa­da luon­nos tai­tei­li­ja Ak­se­li Gal­len-Kal­le­lan muis­to­merk­kiä var­ten. Muis­to­merk­ki oli tar­koi­tus pal­jas­taa ke­vääl­lä 1965, jol­loin Gal­len-Kal­le­lan syn­ty­mäs­tä tuli ku­lu­neek­si 100 vuot­ta.

Kil­pai­lus­sa va­lit­tiin lo­pul­ta kak­si voit­ta­jaa: Heik­ki Nie­mi­sen nä­köis­pat­sas ja Ter­ho Sa­kin Tai­teen tam­mi. Nä­köis­pat­sas pal­jas­tet­tiin 1965 ja Tai­teen tam­mi Po­rin Päi­vä­nä 1968.