Maa­rit Kaut­to

Uu­tis­luot­si

Syk­syn ja tal­ven läm­mi­tys­kau­si on pian al­ka­mas­sa. Kun tak­kaan lait­taa ke­sän jäl­keen en­sim­mäi­siä ker­to­ja tu­let, kan­nat­taa ol­la va­ro­vai­nen ja kär­si­väl­li­nen. Jos tu­li­pe­sän vain la­too täy­teen kla­pe­ja ja raa­pai­see tik­kua, voi jou­tua tuu­let­ta­maan sa­vun­ha­jua asun­nos­ta mon­ta päi­vää.

– Jos tu­len sy­tyt­tää suo­raan kyl­mään hor­miin il­man mi­tään esi­val­mis­te­lu­ja, on lä­hes sa­tap­ro­sent­ti­sen var­maa, et­tä sa­vut tu­le­vat si­säl­le. Tämä joh­tuu sii­tä, et­tä kyl­män ja kos­te­an pii­pun läm­me­tes­sä no­pe­as­ti sin­ne syn­tyy hel­pos­ti il­ma­luk­ko, Po­rin Nuo­hous­pal­ve­lu Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Toni Tuo­vi­nen to­te­aa ja an­taa muu­ta­mia am­mat­ti­lai­sen vink­ke­jä, joil­la ikä­vät sa­vu­pöl­läh­dyk­set voi vält­tää.

– En­sim­mäi­sek­si ava­taan sa­vu­pel­lit. Jos tu­li­si­ja on ol­lut pi­dem­pään käyt­tä­mät­tä, pel­lit on hyvä ava­ta jo muu­ta­maa päi­vää en­nen tu­len sy­tyt­tä­mis­tä.

– Sit­ten var­mis­te­taan, et­tä hor­mi ve­tää ja et­tä se ve­tää myös oi­ke­aan suun­taan, eli ulos. Ve­don suun­ta on help­po to­de­ta nuo­hous­luu­kun avauk­sel­la ja kat­so­mal­la, pu­hal­taa­ko tu­li­si­ja tuh­kaa si­säl­le vai ulos­päin. Var­sin­kin, kun ke­säl­lä si­säl­lä on ol­lut vii­le­äm­pää kuin ul­ko­na, voi piip­pu toi­mia vää­rään suun­taan.

– Hel­lois­sa ja lei­vi­nuu­neis­sa on hyvä polt­taa hor­mi­poh­ja­luu­kus­sa en­sin va­ro­vas­ti pa­pe­ria tai sit­ten pu­hal­taa pu­hal­ti­mel­la il­maa hor­miin, niin et­tä veto läh­tee taas oi­ke­aan suun­taan.

Lämmityskauden alla on syytä myös tarkistaa palo- ja häkävaroittimien toimintakunto. Häkävaroittimia ei ole ihmisillä riittävästi.

Lämmityskauden alla on syytä myös tarkistaa palo- ja häkävaroittimien toimintakunto. Häkävaroittimia ei ole ihmisillä riittävästi.

Maarit Kautto

– Hy­vin usein myös ky­sy­tään, mikä puu­la­ji oli­si pa­ras­ta polt­to­puu­na. Oi­ke­as­taan on ihan sama, mitä puu­ta tu­li­si­jas­sa polt­taa kun­han se on kui­vaa ja puh­das­ta. Mi­tään pai­ne­kyl­läs­tet­ty­jä tai maa­lat­tu­ja lau­to­ja ei pidä läh­teä polt­ta­maan, Toni Tuo­vi­nen neu­voo ja jat­kaa:

– Läm­mi­tys­kau­den al­la on syy­tä myös tar­kis­taa palo- ja hä­kä­va­roit­ti­mien toi­min­ta­kun­to. Hä­kä­va­roit­ti­mia ei vie­lä­kään ole ih­mi­sil­lä riit­tä­väs­ti.

Jos sa­vut syys­tä tai toi­ses­ta kui­ten­kin pöl­läh­tä­vät si­säl­le, on äk­kiä avat­ta­va kaik­ki ik­ku­nat.

– Ää­rim­mäi­nen rat­kai­su on, et­tä pa­lo­tur­val­li­set, pak­sut kin­taat kä­sis­sä kaa­pii kai­ken pa­la­van tu­li­si­jas­ta pois. Sot­kua tu­lee ja sa­vun­ha­ju voi jää­dä jopa pa­rik­si vii­kok­si.

– Joka vuo­si läm­mi­tys­kau­den al­ka­es­sa pa­lo­kun­nat saa­vat hä­ly­tyk­siä, kun sa­vut ovat tul­leet si­säl­le. 90-pro­sen­tis­sa ta­pauk­sis­ta syy­nä on hor­miin muo­dos­tu­nut il­ma­luk­ko, mut­ta toki pii­pus­ta voi löy­tyä myös jo­kin tu­kos, ku­ten esi­mer­kik­si lin­nun­pe­sä. Tu­kos­ten ja lin­nun­pe­sien pois­to on nor­maa­lia nuo­hoo­jan työ­tä.

Po­rin Nuo­hous­pal­ve­lu ope­roi Sa­ta­kun­nas­sa noin 50 ki­lo­met­rin sä­teel­lä Po­ris­ta, muun mu­as­sa Noor­mar­kus­sa, Ah­lai­sis­sa ja Po­mar­kus­sa.

– Teem­me nuo­houk­sia myös saa­ris­tos­sa. Pal­ve­lui­him­me kuu­lu­vat li­säk­si il­mas­toin­ti- ja öl­jy­pol­tin­huol­lot sekä piip­pu­jen ja tu­li­pe­sien sa­nee­rauk­set.

Tuo­vi­sen mu­kaan nuo­hoo­jal­ta ky­sel­lään päi­vit­täin tu­li­si­jo­jen käyt­töön liit­ty­viä vink­ke­jä ja neu­vo­ja.

– Vin­kit kan­nat­taa ky­syä, kun nuo­hoo­ja tu­lee pai­kan pääl­le. Var­sin­kin, jos uu­det asuk­kaat ovat muut­ta­neet ta­loon ja tu­li­si­jat ovat vie­lä ou­to­ja, voi nuo­hoo­ja an­taa hy­viä neu­vo­ja nii­den käyt­töön. Yleen­sä nuo­hoo­ja on käy­nyt sa­mas­sa ta­los­sa jo vuo­sia ja tun­tee ta­lon tu­li­si­jo­jen sa­lat, Toni Tuo­vi­nen ki­teyt­tää.