Ahlaisten joissa piilee mahdollisuuksien meri
Timo Savunen
AHLAINEN
Ahlaisten halki virtaa kaksi kyläläisille tärkeää jokea, Eteläjoki ja Pohjajoki. Molempiin on vuosien ja vuosikymmenten varrella tehty kalataloudellisia toimenpiteitä, kuten poikasistutuksia ja kunnostuksia. Todellinen läpimurto kalastuskohteina on kuitenkin jäänyt tekemättä, ja toimenpiteiden vaikutukset ylipäätään varsin laihoiksi.
Jokien omistus on jaettu kahdelle osakaskunnalle niin että Pohjajoki on Ylikylän yhteisten maa- ja vesialueiden ja Eteläjoki Alakylän vastaavan osakaskunnan hallinnassa. Nämä osakaskunnat kutsuivat koolle kyläläisille avoimen info-tilaisuuden, ja sitä alustamaan Länsi-Suomen Kalatalouskeskuksen kalastusmestari Kimmo Puosin. Ajatuksena oli kuulla asiantuntijan näkemyksiä siitä, minkälainen potentiaali joilla on, ja miten niistä voitaisiin tehdä houkuttelevia kalastuskohteita luvanvaraisen kalastuksen piiriin.
Kimmo Puosilla on pitkä kokemus kalastusmatkailun kehittäjänä, ensin Merikarvianjoella, ja nyttemmin Nakkilan koskilla. Molemmat ovat nykyisin merkittäviä ja tunnettuja kohteita kalastuspiireissä. Ahlaisten joissa hän näkee hyvät edellytykset kalastusmatkailulle, ja varsinkin luonnontilaisempi Pohjajoki olisi hyvinkin nopeasti hyödynnettävissä. Sitä ennen on kuitenkin otettava muutama ratkaiseva askel.
– Kaiken edellytyksenä on osakaskunnan myönteinen tahtotila, ja se että löytyy innokkaita vetäjiä viemään asiaa eteenpäin, Kimmo Puosi korostaa, ja peräänkuuluttaa yhteistyöhenkeä ja asioista sopimista.
– Mikäli tahtotilaa löytyy, niin sitten on tärkeää olla ensi kädessä yhteydessä rantojen omistajiin, asukkaisiin ja mökkiläisiin, ja sopia selvät säännöt missä saa kulkea ja kalastaa ja missä ei. Missä ovat parkkipaikat, missä nuotiopaikat ja niin edelleen. Myös hyvät opasteet ovat ensiarvoisen tärkeät, ja tietenkin se millaisia kalastuslupia halutaan myydä, Puosi toteaa.
Tilaisuudessa tuli ilmi myös se keskeinen seikka, että kalastajat haluavat tietenkin saada saalista. Löytyykö Ahlaisten joista jalokaloja? Yleisöstä löytyi heti pari aktiivikalastajaa, joilla oli esitellä saaliskuvia kirkaskylkisistä taimenista niin Eteläjoelta kuin Pohjajoeltakin. Kalastusmestari Kimmo Puosilla oli omakohtaista kokemusta sähkökoekalastuksesta molemmista joista.
– Varsinkin Pohjajoen Hevoskoskelta sekä Lampin Sahan alueelta on saatu myönteisiä tuloksia, Puosi paljastaa.
Metsästysseuran majalla vietetty puolitoistatuntinen paitsi valaisi, antoi myös paljon lisää mietittävää. Lamppilainen Matti Viljanen toivoi jokisuistoon kunnostustoimenpiteitä jotta kalat ylipäätään pääsisivät nousemaan jokeen. A. Ahlström Kiinteistöjen luontopalveluita pyörittävä Ville Pasanen puolestaan oli valmis edistämään sekä yhtenäistä lupakäytäntöä että osakaskuntien yhteistyötä. Yhtiö kun hallinnoi jokea Lampin Sahasta yläjuoksun suuntaan.
Loppukaneettina todettiin, että jatkotoimenpiteet riippuvat täysin siitä minkälaisia päätöksiä osakaskunnat kokouksissaan tekevät. Se kävi kuitenkin selväksi, että mikäli asioita halutaan edistää, niin aktiiviset talkoohenkilöt tulevat jatkossa olemaan kultaakin kallisarvoisempia.