Palveluverkko?
Hyvinvointialueen palveluverkko on ollut tämän viikon suurin puheenaihe. Maanantaina julkaistu esitys vie pieniltä kunnilta lähes kaiken, eivätkä isommatkaan ole suojassa.
Hyvinvointialue on saanut paljon kritiikkiä osakseen, varsinkin Pohjois-Satakunnan pienissä kunnissa ollaan käärmeissään ajatuksesta, ettei heille voida enää tarjota lähipalvelua.
Myös Noormarkun lähipalvelukeskus on selvityksessä siirtymässä Pohjois-Poriin. Porin kaupungin pitämässä keskusteluillassa viime keväänä, Noormarkun oman terveyspisteen säilyminen oli monelle kuntalaiselle iso asia. Noormarkusta ovat saaneet lähipalvelua myös ahlaislaiset.
Noormarkusta ovat palvelut kadonneet jo pitkään. Julkisista palveluista lähti aikoinaan ensin poliisi, sitten verotoimisto ja myös työkkärin palvelut. Yksityiseltä puolelta pankkipalvelut ovat kadonneet. Toki nämä palvelut ovat loppuneet monesta muustakin saman kokoisesta kunnasta. Mutta, mitä Noormarkkuun jää, jos sote-palvelut ovat Porissa? Noormarkku lähiöityy lisää.
Toisaalta hyvinvointialue on pilotoimassa Pohjois-Satakunnan alueelle uudenlaista liikkuvaa yksikköä, joka tarjoaisi sote-palveluita asukkaille. Uusista kehittyvistä palveluista ollaan tyytyväisiä. Kokonaisuudessaan ne eivät kuitenkaan tarjoa samanlaista turvaa kuin paikallinen lähiyksikkö tarjoaisi. Digitaaliset palvelut ovat hyvä asia, mutta entäs sitten kun puhelinverkkokaan ei kuulu joka puolella, miten käy digin?
Hyvinvointialueen päättäjät ovat kovilla. Säästöjä pitää saada miljoonaluokassa aikaan eikä vain seuraavan vuoden vaan vuosikymmenen ajan. Mutta miksi julkaistussa selvityksessä ei ole laskettu kustannusten ja säästöjen vaikutuksia? Lisäksi palvelut pitää turvata tasapuolisesti kaikille. Väestö ikääntyy ja vähenee. Kustannuksia syntyy koko ajan enemmän, mutta tulovirrat pienenevät. Yhtälö on mahdoton, joten jotain on tehtävä, mutta millä tavalla.