Mökkiläiset haluavat käyttää paikallisia palveluita
Pomarkun vapaa-ajanasukkaat toivovat selkeämpää palveluhakemistoa sekä hankkeina toteutettua matkailun kehittämistä
Annina Ruokoski
POMARKKU
Mökkiläiset ja vapaa-ajanasukkaat ovat monessa kunnassa, kuten Pomarkussa valtava potentiaali paikallisille yrittäjille ja yrityksille. Kunta ja yrittäjäyhdistys kutsuivatkin vapaa-ajanasukkaita keskustelemaan aiheesta kunnanvirastolle. Myös yrittäjien toive olisi, että he voisivat paremmin palvella kesän ajan rannoilla ja saarissa sekä mökeillään viettäviä ulkopaikkakuntalaisia.
Pomarkun yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Päivälä totesi, että ehdottomasti paikalliset yrittäjät haluavat palvella kesäkuntalaisiaan, mutta ilmeisesti nyt on olemassa kohtaamisen ongelma. Samaa asiaa painotti Valkjärveen ihastunut Juha Liljeroos, jonka haaveena on muuttaa kesäasunto vakituiseksi asunnoksi.
– Ihan ensimmäiseksi tarvitaan kattava toimialan sisältävä yritys- tai palveluhakemisto, vaikkapa kunnan sivuille, näin ulkopaikkakuntalainen voi löytää tarvitsemaansa palvelua. Ei vain pelkkää listausta, vaan myös tietoa siitä, mitä yritys todellisuudessa pystyy tekemään, hän tähdensi.
Puhdas Valkjärvi ry:n Pertti Niittynen oli valmistellut kattavan esityksen siitä, minkälainen merkitys kesäasukkailla on kunnalle.
– Noin 900 ”mökkikiinteistön” kiinteistömassan arvo vuonna 2022 oli tilaston mukaan n. 104 420 000 euroa. Kunnan rivi- ja omakotitalojen arvo noin 101 400 000 euroa. Korreloitu mökkiläisten asukasluvun lisäys kesällä noin 2 000–3 000 ja talvella noin 300–500 henkilöä. Kunnan ulkopuolelta tehdään mökkimatkoja Pomarkkuun noin 30 000 kertaa vuodessa. Mökkiläisten kulutusmenot, asumiseen ja elintarvikkeisiin käyttämä rahamäärä noin 1000 euroa per talous vuodessa eli noin 1 000 000€ lisäksi yksityisten palveluiden ostot. Mökkiläisistä valtaosa (n. 60–70%) on hyvin toimeentulevia eläkeläisiä! Parantamalla palveluita, sekä opastamalla ja neuvomalla voidaan rahavirtoja ohjata kunnan yrittäjille, josta on iso taloudellinen hyöty myös muille pomarkkulaisille, Niittynen totesi esityksessään.
Hän painotti myös, että moni mökkiläinen kaipaisi lomansa aikana vaikkapa autohuoltoa, jossa auto haettaisiin mökiltä huollettaisiin ja tuotaisiin takaisin omistajilleen.
– Tällaista toimintaa on jo monella paikkakunnalla. Lisäksi mökkitalkkaripalveluista toivoisi lisätietoja. Helppokäyttöinen palveluhakemisto vaikkapa kunnan sivulla auttaisi monta mökkiläistä ja kohdanto-ongelmaan saataisiin ratkaistua.
Lassilan Auto&Metallin yrittäjä Jani Lassila lupasikin palvella juuri tällä tavalla.
– Palvelemme monella muullakin tavalla, kannattaa soittaa ja kysyä, hän toteaa.
Poosjärvellä luontomatkailuyritystään pyörittävä Jaana Mälkki ehdottikin, että kunta ja yhdistykset alkaisivat yhdessä pohtia matkailun kehittämistä esimerkiksi hankerahoituksella.
– Yrityshakemistonkin voisi tuottaa Leader-rahoituksella. Joka vuosi jää paljon hankerahaa käyttämättä, joten kannattaa todellakin selvittää, miten niistä olisi hyötyä pomarkkulaisille yrityksille sekä vapaa-ajanasukkaille.
Järvipelastusyhdistyksen Mika Lähteenmäki visioi Pomarkun tulevaisuuteen mahdollista yhteistä julkaisua, joka kulkisi nimellä Vesistöjen Pomarkku.
– Isojärvi-Seuran joka toinen vuosi julkaisema Isojärvi-lehti on odotettu julkaisu, mutta tästähän voisi kehitellä matkailullisesti kaikkia palvelevaa toimintaa.
Kunnanjohtaja Mikko Airaksinen veti tilaisuuden lopussa tulokset yhteen ja ajatuksena on nyt perustaa yhteinen tehonyrkki eli työryhmä, jossa olisi jäseniä niin kunnasta, yrittäjistä, järviseuroista ja mökkiläisistä. Tehonyrkki miettii, kuinka vapaa-ajanasukkaat ja yrittäjät sekä yritykset löytäisivät toisensa paremmin ja matkailullisuutta päästäisiin yhteistyössä kehittämään.