Tekoälyhuijauksilta välttyy, jos kyseenalaistaa, tarkistaa ja malttaa
Annina Lönnberg
Pomarkku
Kirjastossa on ollut jo kahtena tiistaina kuluttajaliiton tarjoama yleisöwebinaari, jossa on annettu opastusta muun muassa siihen, miten välttyä verkko- tai puhelinhuijauksilta. Viime viikolla webinaarin piti Suomen Kuluttajaliiton Juha Beurling-Pomoell teköälystä ja siitä, kuinka sitä käytetään huijauksissa.
– Viime vuonna suomalaiset menettivät noin 44 miljoonaa euroa verkkorikollisille, valittavasti tämä ei vain kerro täyttä totuutta. Pankit esimerkiksi ovat torjuneet viime vuonna huijaksia noin 33 miljoonan arvosta.
Tekoäly ei itsessään ole uhka, vaan sen soveltaminen on uhka, eli sillä voidaan tehdä hyvää tai pahaa.
– Tekoälyn avulla voidaan tehdä vaikkapa huijaussoittoja, joihin käytetään vaikkapa perheenjäsenen väärennettyä ääntä. Ääntä voi väärentää vaikkapa somessa olevista videoista tai muita äänitietokantoja käyttäen. Huijarit voivat tuottaa viestejä tai tekstiä, mutta onneksi suomen kielioppi ja taivutusmuodot ovat sen verran hankalia, ettei tekoälykään toistaiseksi osaa aina tuottaa virheetöntä suomea. Esimerkiksi asukkaalle voi tulla tekstiviesti, jossa vaikkapa kerrotaan, että vuokranmaksun tai vastikkeen tili on muuttunut. Teksti saattaa näyttää erittäin aidolta, mutta ennen kuin tekee muutoksia maksatukseen, pitää ehdottomasti selvittää, onko viesti aito. Pitää siis kyseenalaistaa ja käyttää aikaa ja harkintaa.
– Jos saat vaikkapa läheiseltä puhelun tai viestin, jossa pyydetään esimerkiksi rahaa, kannattaisi sopia ennalta jokin tunnussana, jota mahdollinen tekoälyhuijari ei tiedä. Jos vielä ei ole tunnussanaa, kannattaa kysyä sellaisista asioista, joita teköälyn tai huijarin on vaikea tietää, Beurlin-Pomoel vinkkaa.
Tärkein sääntö yhä edelleen on se, että esimerkiksi pankit eivät koskaan kysele tunnuksia puhelimella.
– Puhelimeen kannattaa myös tallentaa kaikkien pankkien yhtenen sulkupalvelu 020 333, eli numero, johon soittaa, jos epäilee, että oma pankki- tai luottokortti on päätynyt huijareille. Numero on käytössä ympäri vuorokauden. Sen lisäksi pitää tehdä poliisille rikosilmoitus.
Pankin sivuille mentäessä pitää aina tarkistaa, että verkkosivusto on varmasti oikea. Omalle pankkisivustolle ei kannata mennä googlen tai jonkun muu hakukoneen kautta, sillä hakutuloksista voi tulla samannäköisiä verkkosivustoja, joiden osoite on huijarin luoma. Asiointipalveluihin kannattaakin mennä kirjanmerkkien kautta tai kirjoittamalla suoraan selaimen osoiteriville.
– Hidasta ja harkitse. Harvalla asialla on kiire, mutta huijarilla yleensä on.
Ensi tiistaina 22. lokakuuta Pomarkun kirjaston webinaarissa on aiheena: Näin vältät valeverkkokaupat. Luento alkaa kello 10.30 ja kestää tunnin.
Tulitko tilanneeksi somemainoksen perusteella tuotteen, mutta saitkin jotain aivan muuta? Onko luottokortiltasi veloitettu ylimääräisiä summia verkkokaupassa asioimisen jälkeen? Tervetuloa luennolle, jolla käsittellään valeverkkokauppojen tunnusmerkkejä ja samalla oppii, miten välttää huijauksia verkko-ostoksilla.
Verkko-ostaminen on vakiintunut osaksi arkeamme, mutta myös huijarit ovat hyödyntäneet verkkokaupan kasvua. Luennolla opit tunnistamaan valeverkkokauppoja, tekemään turvallisia ostoksia netissä ja toimimaan oikein, jos joudut huijauksen uhriksi.
Asiantuntijana toimii Kuluttajaliiton kouluttaja Jaana Savolainen, joka luennoi etäyhteydellä. Paikan päällä on Satakunnan Kuluttajat ry edustaja. Luennolle ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Luento on kaikille avoin ja maksuton.