Pärekatto entisiä työtapoja kunnioittaen
Saarikosken Mutterin suulin katto sai uuden pinnan parisen viikkoa sitten. Perinnepäivillä heinäkuussa on jälleen näytillä entisiä työtapoja ja koneita.
Annina Ruokoski
Saarikoski
Pomarkkulainen Antti Marjamäki haluaa säilyttää entisajan työtapoja ja -menetelmiä myös jälkipolville. Siikaisten Saarikoskella järjestetäänkin jälleen heinäkuussa perinnepäivät, jossa kävijät voivat muun muassa ihastella tänä vuonna suulin katolle tehtyä pärekattoa.
– Niin paljon on jo viety vanhoja työtapoja ja taitoja hautaan, yritetään elvyttää niitä ja hengissä, toteaa Marjamäki syynsä järjestää perinnepäivää.
Muuten perinnepäivässä nähdään jälleen vanhoja koneita ja työkaluja. Myös pärehöylä on esittelyssä.
Päreet uuteen suulin kattoon on tehty aikaisempina vuosina järjestetyissä perinnepäivissä.
– Minulla on pärehöylä, tai niitä aikoinaan kaksi ja tein niistä yhden toimivan, Antti Marjamäki kertoo.
Tänä vuonna 8. heinäkuuta perinnepäivien yleisö pääseekin siis ihailemaan uutta kattoa. Katonteon talkooporukassa ahkeroivat Antero Marjamäki, Risto Niiniviita, Tuomas Marjamäki, Eetu Östergård ja Frans Kahri sekä Matti Heikkilä, joka antoi opastusta siihen miten katosta tulee oikeanlainen Antti Marjamäen kanssa.
– Tärkeintä on, että päre tulee oikein päin, eli niin sanotusti ne suomut alaspäin, jotta vesi valuu niistä pois, eikä jää tekemään tuhojaan väleihin. Lisäksi tärkeää on, että kun päreet lyödään kattoon, rivien pitää lähteä joka toisen eri suunnasta kuin toisen, näin ne menevät limittäin. Onhan näitä kattoja tehty aikojen saatossa useita. Se oli aina kevään hommaa ja talkoilla niitä yleensä tehtiin, Matti Heikkilä kertoi
Uudesta katosta tulee niin sanotusti kolmikertainen. Saarikosken Mutterin suuli uusi pärekatto on tehty kuusesta.
– Männystäkin voisi tehdä, Marjamäki toteaa.
Hän on tehnyt pärekattoja urakalla muuallekin.
– Kylä tämä katto kestää 20–30 vuotta. Yllättävän pitkään siis, entinen pärekatto kesti juurin sen verran, hän kertoo.
Ensimmäisen rivin kanssa menee pidempään, mutta seuraavat rivit syntyvätkin nopeammin.
– Työssä käytetään niin sanottua riialautaa, joka siirretään aina ylemmäs, rivin valmistuttua. Riialauta on kiinni käsivarsipuissa, Matti Heikkilä opastaa.
Marjamäki oli koonnut talkooporukan pomarkkulaisisita ja siikaislaisista. Nuorimmat kesäisenä talkoolauantaina katolla ahkeroineet Eetu Östergård ja Frans Kahari.
– Kiva tällaista on oppia.
– Ihan joka paikassa ei pääsekään tällaista tekemään, hyvää oppia, Tuomas Marjamäki totesi.