Risteysjärjestely hiertää Pomarkussa
Kunnanhallitus torppasi jo toistamiseen valtatie 23:n ja Harjantie-Kivijärventien risteysalueen asemakaavamuutoksen.
Maarit Kautto
POMARKKU
Pomarkun kunta valmistelee valtatie 23:n ja maantie 2600 eli Harjantie-Kivijärventien risteysalueen asemakaavan muutosta, jonka tavoitteena on kaavoittaa alueen eteläneljännekseen liikerakennustontti kaupan tarpeisiin. Tontin omistaa Satakunnan Osuuskauppa, joka suunnittelee siirtävänsä myymälänsä kunnan keskustasta valtatien varteen.
Kaavamuutoksessa varaudutaan myös mahdolliseen liikennemäärien kasvuun ja valtatie 23:n ja Harjantie-Kivijärventien risteyksen parantamiseen porrastetuksi liittymäksi.
Kunnanhallitus palautti jo toistamiseen 19. syyskuuta pitämässään kokouksessa asemakaavamuutoksen takaisin valmisteluun. Päätös syntyi äänin 5–3. Palautusesityksen teki nyt ja viime kesäkuussa Kaarlo Peltomaa (kesk.) Jarkko Lehtolammin (kesk.) kannattamana. Äänestyksessä Peltomaan ja Lehtolammin lisäksi palauttamisen kannalla olivat Miia Hietanen (kok.), Jari Jokinen (sd.) ja Aila Salmela (vas.). Kaavamuutoksen käsittelyn jatkamista sellaisenaan kannattivat Janne Päiviälä (kok.), Heidi Kyrö-Anttila (ps.) ja Tarmo Haapala (ps.).
Kaarlo Peltomaan mukaan asemakaavamuutoksessa hiertää jo olemassa olevan yritystoiminnan kohtalo, jos risteysjärjestelyjen muuttaminen tulisi ajankohtaiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uusi risteyssuunnitelma saattaisi sulkea käynnin nykyiselle Shell-huoltoasemalle suoraan valtatieltä.
– Kartta oli edelleen sama, mikään ei ollut muuttunut viime kesäkuusta, jolloin kunnanhallitus päätti ensimmäisestä palautuksesta.
– Näkemyksemme on, että kun kaavoitetaan, siitä pitäisi olla hyötyä kaikille pomarkkulaisille. Uusi kauppa on oikein tervetullut, mutta meidän pitää tehdä työtä sen eteen, että kaavoituksella ei luoda uhkaa toiselle yritykselle. Nyt tarvitaan karttaharjoituksia, jotta kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu löytyy.
– Vaikka risteyksen liikennejärjestelyjen muuttamiseen ei arvioidakaan olevan lähivuosina tarvetta, on jo tässä kaavoitusvaiheessa oltava tarkkana ja tiukkana. Jos joskus tulevaisuudessa sitten ilmeneekin ELY-keskuksen puolelta tarve uusiin risteysjärjestelyihin, kunnan olisi vaikea niihin vaikuttaa, Peltomaa toteaa.
Kunnanjohtaja Mikko Airaksisen mukaan vielä tässä vaiheessa on vaikea arvioida, miten ja missä aikataulussa asemakaavamuutoshanke etenee jatkossa.
– Mikäli kaavaa ei voida olennaisilta osin hyväksyä nyt esitetyssä muodossa, edellytykset korvaavan esityksen valmistelulle ovat hyvin rajalliset.
– Valmisteluun palautetussa esityksessä on pyritty mahdollisimman hyvin huomioimaan risteysalueen lähiympäristön toimijoiden nykyiset tarpeet ja risteysalueen tulevaisuutta koskevat ennusteet.
Airaksinen tähdentää, että luonnoksen mukainen asemakaavan muutosalue ei ulotu Shellin liittymään saakka, joten tältä osin kaavan esitetään pysyvän ennallaan.
– S-ryhmän kauppapaikan kaavoitus VT23/maantie 2600-risteysalueen tuntumaan ei aiheuta tarvetta muuttaa nykyisiä liikennejärjestelyitä käytännössä. Selvitysten perusteella ei ole myöskään nähtävissä mitään muita tarpeita muuttaa liittymäjärjestelyitä, vaikka liikennevirrat kasvaisivat selvästi nykytasosta.
– Nykyisellä tai nyt esitetyllä kaavalla lienee mahdotonta varmistaa Shellin liittymän säilymistä, mikäli liikenneviranomainen tulevaisuudessa jollain perustein toteaa ehdottoman tarpeen muuttaa risteysaluetta. Tältä osin uusi kaava ei siis muuta tilannetta.
– Uuden kaavaluonnoksen taustamateriaalissa esitettyjen vaihtoehtojen mukaisesti toteutettuna järjestelyiden vaikutus risteysalueen ympäristöön olisi kuitenkin merkittävästi maakuntakaavan mukaista ratkaisua pienempi, Airaksinen toteaa.